Ulos raittiiseen ilmaan?

Puhdas ilma on meille elintärkeää. Ihminen aiheuttaa kuitenkin toiminnaltaan päästöjä, ja niiden välittömin seuraus on ilmanlaadun heikkeneminen. Huono ilmanlaatu - eli suuri ilman epäpuhtauksien pitoisuus- vaikuttaa ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen ja aiheuttaa myös materiaalivahinkoja. Suomessa ilmanlaadun seuraamisesta vastaa ilmatieteenlaitos. Eri puolilla Suomeakin toiii parikymmentä mittausasemaa. Suurimpien paikkakuntien ilmanlaadun voit tarkistaa ilmatieteen laitoksen nettisivulta.

Mikä aiheuttaa ilman epäpuhtauden?

Ilmansaasteet ovat ihmisten toiminnallaan aiheuttamia ilman epäpuhtauksia. Päästölähteitä ovat esimerkiksi teollisuus, liikenne, energiantuotanto sekä maatalous- kotitalouksia unohtamatta. EU on tehnyt töitä ilmansaasteiden vähentämiseksi ja sen "Puhdasta ilmaa Euroopalle" CAFE- ohjelman strategisena tavoitteena oli ottaa ilmansuojeluun mukaan entistä enemmän alue- ja kaupunkitasot sekä asukkaat. Euroopan Komissio on ehdottanut CAFE-ohjelman pohjalta uutta strategiaa, jonka avulla ilmanlaatuamme pyritään parantamaan vuoteen 2020 mennessä.

Terveyden kannalta haitallisimpia kaupunki-ilman epäpuhtauksia ovat pienhiukkaset, typpidioksidi, otsoni, hiilimonoksidi, bentseeni ja rikkidioksidi. Pienhiukkasia syntyy etenkin palamisen tuloksena moottoreissa, voimaloissa sekä lämmityksessä. Pienhiukkaset voivat kulkeutua hengityksen mukana syvälle keuhkoihin, mistä voi aiheutua esimerkiksi keuhko- ja verenkiertosairauksia. Hiukkasten haittavaikutusten syyt tunnetaan vielä heikosti, mutta tiedetään, että terveyshaittoja voivat aiheuttaa niin hiukkaset itsessään, kuin pienhiukkasiin sitoutuneet epäpuhtaudetkin.

Ilmansaasteiden aiheuttamia ongelmia:
- Sairaudet astmasta keuhkoputkentulehdukseen ja jopa ennenaikaiset kuolemat
- Happosaasteet- happamat laskeumat vahingoittavat metsiä, jokia, järviä ja rakennuksia.

Miten voit vaikuttaa?

Voimme vaikuttaa ympäristömme tilaan jopa pienillä arkipäiväisillä teolla. Tässä muutamia vinkkejä, kuinka vähentää ilmansaasteita:

• Energiamme tulee usein fossiilista polttoaineista, joten muista säästää energiaa: Sammuta aina valot, kun poistut huoneesta. Älä pidä televisiota, tietokonetta tai muita koneita turhaan päällä tai valmiustilassa. Laske kotisi keskilämpötilaa.
• Ota selvää, miten kotisi lämmitetään. Taajamissa suositellaan kaukolämmön käyttöä ja haja-asutusalueilla uusiutuviin energiamuotoihin siirtymistä.
• Takkatulen ääressä on mukava oleskella, mutta sekin aiheuttaa ilmansaasteita lähiseudullesi.
• Vältä auton käyttämistä. Pyöräily ja kävely ovat kunnonkin kannalta parempi vaihtoehto. Julkiset liikennevälineet ja kimppakyydit ovat hyviä- yksi auto täynnä on parempi kun auto yhdellä matkustajalta.
• Älä jätä autosi katolle tyhjää suksiboksia. Polttoaineen kulutus voi nousta jopa 10% lisäpainon ja ilmanvastuksen vuoksi.
• Älä polta roskia avotulella, äläkä sytytä nuotiota maastossa ilman lupaa. Avotulesta nouseva savu saastuttaa ilmaa ja sisältää paljon epäpuhtauksia varsinkin jos poltetaan muuta kuin puhdasta puuta.

Tiesitkö?

Jos auton pyörien ilmapaine on liian alhainen, auto kuluttaa 5% enemmän poltoainetta ja tuottaa samalla suuremman määrän saasteita ja kasvihuonekaasuja.

Kun ajat enintään liikennerajoitusten mukaan, säästät polttoainetta, aiheutat vähemmän pakokaasuja ja ajat turvallisemmin!

Käytä paikallisia herkkuja sesongin mukaan

Mansikoista ja persikoita joulukuussa? Vielä parikymmentä vuotta sitten hedelmiä ja vihanneksia saattoi saada vai kesäisin sadon kypsyttyä. Kun tavaroita kuljetetaan toiselta puolelta maapalloa, syntyy jopa 400 kertaa suurempi määrä kasvihuonekaasuja, kuin jos toisimme ne 50 kilometrin päästä. Suosi lähellä tuotettuja tuotteita, jos mahdollista,

Lomaile vihreämmin

Tiesitkö, että vuodesta 1990 kansainvälinen turistilentoliikenne on kasvanut 50 %? Alhaiset lentolippujen hinnat ovat tehneet mahdolliseksi pikalomat ympäri Eurooppaa. Edullisesta lipun hinnasta huolimatta lentäminen aiheuttaa saasteita ja kasvihuonekaasuja. Mikset matkustaisi junalla kotimaassa tai lähtisi interreilaamaan Eurooppaan?

Miten voit säästää vettä?

Kuva: Kotiliesi

• Käy nopeasti suihkussa kylvyn sijaan.
• Älä laske turhaan vettä hanasta. Jos kaikki eurooppalaiset sulkisivat hanan harjatessaan hampaitaan säästäisimme vettä 6 000 olympiastadionin verran vuodessa.
• Tarkista vesihanasi vuotava hana tiputtaa 25 litraa vettä päivässä.
• Pese vain täysiä pyykki- ja astiakoneellisia
• Käytä hyväksi sadevettä - se sopii esimerkiksi puutarhan kasteluun tai auton pesuun.

Muista nämät asiat:

• Älä heitä kemikaaleja tai öljyä viemäriin - tämä kielto koskee myös maaleja, hyönteismyrkkyjä, lääkkeitä, ruoanlaitossa käytettyjä öljyä ja moottoriöljyä. Ota selvää onko lähistölläsi keräyspistettä edellä mainituille myrkyille. Vanhat lääkkeet voi palauttaa aina apteekkiin.
• Älä heitä roskia jokiin,järviin tai meriin. Jätteet vesissä ovat uhkaa sen eliöstölle.
• Kala on terveellistä ravintoa, mutta ryöstökalastus on johtanut joiden lajien dramaattiseen vähenemiseen. Käy tutustumassa WWF:n sivulla "Meren herkkuja,ole hyvä!-kalaopas kuluttajalle"- ainestoon.

Meri – elintärkeä osa luontoamme

Euroopan meret peittävät 3 miljoonaa neliömetriä – yhtä suuren alan kuin Euroopan koko maaperä. Meret vaikuttavat merkittävästi alueen luontoon sekä sen ihmisiin. Muun muassa koralliriuttojen ja levien häviäminen ja kalavarojen hupeneminen kertovat meren huonosta tilasta.

Euroopan meriä uhkaavia ongelmia ovat esimerkiksi rehevöityminen, öljyn ja muiden kemikaalien aiheuttamat haitat, ryöstökalastus, roskaantunen ja luonnon monimuotoisuuden vähentäminen.

taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi edellyttävät meren hyvää tilaa.  Eu:lla ei ole ollut yhtenäistä politiikkaa Euroopan merien suojelemiseksi, mutta meristrategiadirektiivillä on tarkoitus luona pitteet jäsenvaltioiden saavuttaa hyvän ympäristön tilan vuoteen 2021 mennessä.

Mitä jos vettä ei olisi?

Puhdasta vettä on hyvä asia.

Vesi on yksi arvokkaimmista luonnonvaroistamme. Ilman sitä ei olisi elämää. Silti pidämme vettä itsestään selvytenä. Vettä on kuitenkin rajallinen määrä: alle prosentti vesivaroistame on ihmisten käytettävissä ja yli 1,2 miljardia eli melkein viidennes väestöstä elää ilman puhdasta juomavettä.

Vaikka Euroopassa vettä on yleisesti tarpeeksi saatavilla, monissa Etelä-Euroopan maissa, kuten Espanjassa, veden puute ja kuivuus ovat yleistymässä.

Huolenaiheena on myös veden laatu. Noin 35% vedestämme tulee pintavesistä – järvistä ja joista  - ja siitä viidennes on saastunutta. Loput 65% saamme pohjavesistä eli sadevedestä, joka kulkeutuu maaperän läpi ja muodostaa pohjavesivarannon.

Tälläinen on saastunut vesi

Vesijohtoveden juominen on turvallista melkein kaikkialla Euroopassa. Mutta ennen kuin voime nauttia siitä, on se käsitettävä. Vedenkäsittely on kuitenkin kallista ja vaatii paljon energiaa. silti se on välttämätöntä, sillä vesi on usein saastunutta, esimerkiksi teollisista myrkystä. Erityisen suuri ongelma ovat maataloudessa käytetyt lannoitteet ja torjunta-aiheet. kun sadevesi pääsee kosketuksiin näiden edellä mainittujen kanssa, ne huuhtoutuvat jokiin, järviin ja meriin.

EU on tehnyt viimeisten vuosikymmenien aikana paljon saastumisen vähentämiseksi, mutta paljon on vielä tehtävissä. Ympäristötalkoissa myös sinulla on merkittävä rooli.

Mistä eurooppalaiset ovat huolissaan?

Vesistöjen saastuminen on eurooppalaisten suurin ympäristöön liittyvä huolenaihe. Eurobarometrin mukaan 47% eurooppalaisesta asentaa vesien saastumisen suurimmaksi huolen aiheeksi ja pitää sitä ilmastonmuutosta uhkaavampana.

Tesitkö?

"Arviolta vain 7% kotitalouksien juomavedestä kulutetaan juomiseen ja ruan laittoon. 22% käytetään astian- ja pyykinpesuun, 20% vessanhuuhteluun, 39% kylpemiseen ja 6% auton pesuun ja puutarha kasteluun.Hanavesi on turvallista juomiseen,mutta silti pullotetun veden käyttö lisääntyy. Vuonna 1997 eurooppalaiset joivat 78 litraa pullotettua vettä vuodessa ja vuonna 2005 vastaava luku nousi jo 106,5 litraan.Pullotettu vesi on kallista, ja se synnyttää valtavan määrän lasi-ja muovijätettä."

Turhaa pakkausjätettä?

Jossain päin maailmassa on ongelma jätteiden kanssa.

Jopa 50% jätteestämme on peräisin erilaisia pakkauksista. Yksistään me eurooppalaiset tuotamme 4000 Eiffel-tornin painon verran pakkausjätettä vuodessa?

Älä osta turhia pakkauksia - esimerkiksi banaanit eivät tarvitse muovipussia. Maailmassa käytetään arviolta 750 miljardia muovikassia joka vuosi. Niiden sijaa voi käyttää kestokassia. Ota siis kauppaan oma kassisi mukaan. Säästät samalla kertaan luontoa ja eurojasi. Suomalainen pullojen uudelleentäyttöjärjestelmä korvaa kertakäyttöpakkauksia maailmalaajuisestikin mallikkaasti.

Mikä Tofu on?

Alpro Soya | Tofu 

Tofu on soijapavuista tehtyä, pehmeä juustontapaista valmistetta. Tofu "keksittiin" alunperin Kiinassa, mutta nykyään sitä käytetään yleisesti koko Aasiassa. Tofu on suosittu aines erityisesti kasvissyöjien ruokavaliossa, koska tästä soijatuotteesta saa tärkeitä proteiineja ja paljon kalsiumia. Se sisältää myös B-vitamiinia ja rautaa. Suomessa myydään kiinteää ja pehmeää tofua: kiinteä tofu sopii hyvin paistettavaksi tai wokkiruokiin, pehmeästä taas voi tehdä erilaisia tahnoja, jälkiruokia tai keiton lisämausteita. Tofu on miedon makuista, joten se sopii lähes kaikille. Miedon makunsa vuoksi tofua voi marinoida ja käyttää melkeinpä missä tahansa ruuassa.

Tofu sopii:

- Kasvissyöjille
- Maitoallergioille
- Laktoosi-intolerantille
- Laiduntajalle
- Kenelle vaan sopii...

Soijapapu näyttää tältä

Tutustu sivustoon:

- Oy Sonya Ab
- Alpro 
- Vegaaniliitto ry

Vähennä jätettä fiksusti mutta miten voit tehdä?

Jätteen vähentäminen ei merkitse köyhäilyä. Voit vähentää jätettä ostamalla fiksusti ja käyttämällä rahaa ennemmin palveluihin kuin tavaroihin.

• Osta ympäristömerkkityjä tuotteita
• Vältä kertakäyttöisiä pakkauksia - eurooppalaiset tuottavat joka vuosi pakkausjätettä neljän tuhannen Eiffel- tornin painon verran.
• Kierrätä silloin kun kertakäyttöpakkauksia ei voi välttää.Yhden alumiinisen limsatölkin kierrätäminen,sen sijaan, että valmistettaisiin uusi purkki, säästää energiaa niin paljon, että sillä voisi käyttää 10 tuntia kannettavaa tietokonetta.
• Oletko arvioinut, montako tavaraa sinulla on? Kuinka suuri osa niistä on todella käytössä? Miten turhaa tavaraa kertyistä voisi välttää?

Mitä on freecycling?

Freecycling on voitto tavoittelematon, ruohonjuutason liike,jonka jäsenet haluavat kierrättää tuhat tavaransa mielummin kuin heittää ne pois. Freecyling-verkostoja syntyy joka puolella maailmaa. Suomessa niitä on jo muutamalla paikkakunnalla. Harkitse freecycling-verkostoon liitymistä tai verkoston perustaista alueellesi. http://www.freecycle.org  

Mikä ilmastonmuutoksen aiheuttaa?

Viime kädessä kyse on elämäntavoista, erityisesti kehittyneillä ja rikkailla alueilla kuten Euroopassa ja Yhdusvalloissa. Liikennejärjestelyt, voimalat, jotka lämmittävät kotimme ja tuottavat energiaa, tehtaat, jotka tuottavat ostamamme tavarat ja maatalous, joka tuottaa ruokaa - kaikki nämä tuottavat valtavia määriä kasvihuonekaasuja ja edistävät näin ilmastonmuutosta. Luontaiset kasvihuonekaasut auttavat meitä pitämään planeettaamme lämpimänä, mutta kun ihminen tuottaa kasvihuonekaasuja yhä enemmän, lämpötilä nousee liikaa.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on yksi suurimmista haasteistamme. Jollemme toimi heti, maapallo vahingoittuu vakavasti. Se taas muuttaa olennaisesti tapaamme elää.

Sadan viime vuoden aikana maapallon lämpötila on nousu 0,74 asteella, se ei vaikuta paljolta, mutta on otettava huomioon, että 1900-luku oli lämpimin vuosisata kautta aikojen ja 90-luku lämpimin vuosikymmenen  viimeiseen tuhanteen vuoteen. Lämpeneminen jatkuu. 11 kuuminta vuotta on ollut 12 viimeiseen vuoden aikana.

Hallitustenvälinen ilmastomuutospaneeli - YK:n elin, joka kokoaa yhteen tuhansia ilmastoasiatuntijoita ympäri maailmaan -  ennustaa,että vuoteen 2100 menenssä maapallon keskilämpötila nousee todennäköisesti vielä 1,8 asteella ja mahdollisesti jopa 6,4 asteella.

Tiesitko?

"1,8°C:n, 4°C:n tai 6,4 celsiusasteen lämpötilannousu ei kuulosta kauhean suurelta, mutta viimeisen jääkauden aikana, 11 500 vuotta sitten, maapallon keskilämpötila oli 5°C alle nykylämpötilaan. Silloin suurinta osa Eurooppaa peitti paksu jääkerros."

Älä koskaan anna lämpöä karata kauempaa!

Kuva: Yhteishyvä.fi

Jos siivoatte kotianne niin muistakaa tuulettaa 1-2 minuuttia mutta ei mene lämpöä harakoille kauheasti, jos pidät ikkunat pienellä raollaan. Kun on kylmiä ilmoja niin siivotkaa ihmeessä!

"Kun tuuletat talvella tai syksyllä kotiasi, avaa ikkunat mieluummin vain muutamaksi minuutiksi, älä anna lämmön karata kauempaa. Jos jätät ikkunan hiukan raolleen koko päiväksi, energia, joka kuluu huoneen lämpimänä pysymiseen kuuden kylmimmän kuukauden aikana (ulkolämpötilan ollessa +10°C tai alempi), tuottaa melkein yhden tonnin hiilidioksidipäästöjä."-  Euroopan komissio

Kestävä ravintoa planeetan parhaaksi.

Jos ajattelet, että luomutuotteet ovat vain cityvihreiden yksinoikeus ja tekosyy pyytää ylihintaa hyväuskoisilta kuluttajilta, sinun on kenties aika miettiä tarkemmin…

Luomutuotanto on kasvanut teollisuudenalan, joka tuottaa herkullisia ruokaa ympäristöystävällisesti ja edellyttää eläinten hyvinvoinnin suhteen korkeita standardeja. Se tarkoittaa:

-          vuoroviljelyä maanperän suojelemiseksi ja rikkaruoho- ja tuholaiskierteiden katkaisemiksi

-          tiukkoja rajoituksia kemiallisille torjunta-aineille ja synteettisille lannoitteille

-          hyvin kasvuympäristöönsä sopeutuneiden ja taudeille vastustuskykyisten eläin- ja kasvilajien valitsemista

-          Karjan kasvattamista mahdollisimman tarkasti eläinten luonnollisten tarpeiden mukaisesti

Suojeleeko tämä muka ympäristöä??

Vastaus on yksinkertainen: Kyllä. Luomutuotannon tavoitteena on säilyttää maaperä terveenä, hedelmällisenä ja luonnonmukaisessa tilassa sekä parantaa sen kuntoa luonnonmukaisten lannoitteiden avulla. Se ei ehkä kuulosta kovin hohdokkaalta, mutta maaperän pitäminen saasteettomana on tärkeää!

Luomutuotanto auttaa suojelemaan luonnon monimuotoisuutta säilyttämällä kotoperäisiä ja uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Se onnistuu hyödyntämällä rikkaruohojen ja tuholaisten luonnollisia vihollisia kemikaalien sijaan, sekä istuttamalla enemmän pensasaitoja ja puita.

Mikä aiheuttaa ilmastonmuutoksen?

Se johtuu tavasta jolla elämme, erityisesti rikkaammissa ja kehittyneemmissä osissa maailmaan, kuten Euroopassa. Kuljetusjärjestelmät, sähkötuotantolaitokset, erilaisia tuotteita valistavat tehtaat, lämmitykseen tarvittava energia ja ruokaa tuottava maatalous – kaikki saavat aikaan valtavia määriä kasvihuonekaasuja (pääosin hiilidioksidia CO₂), jotka muuttavat maapallon ilmastoa.

Kasvit ja puut sitovat hiilidioksidia, mutta me tuotamme sitä enemmän kuin ne kykenevät sitomaan. Metsien polttamiset ja hakkuut pahentavat ongelmaa entisestään, kun hiilidioksidi vapautuu takaisin ilmakehään

Tiesitkö?

Yksi keskikokoinen puu sitoo noin 6 kg hiilidioksidia vuodessa ja näin ollen 40 vuoden aikana se sitoo noin 250 kg hiilidioksidia. Jos puutarhasi on tarpeeksi suuri, sinun kannattaisi ehkä aloittaa puiden istuttaminen!

Tee oma tunnista tekon

Kuva: WWF Earth Hour

WWF Earth Hour on järjestänyt meille sellaisen tunnista tekon-kampanjan...Jonka meistä täytyy vähentää hiilidioksiini päästöjään ilmakehään estääkseen maanpallon kuumentamiseen.

Käy katsomassa videoita ja haastat itsesi tai otat kaverisi mukaan ->Earth Hour

Mitä Pringles-purkista voisi tehdä??

kuva: sodaheade.co

Pringles-purkista voisi tehdä jotain kivaa ja söpöä, mutta mitkä voisi olla??

• Korupurkki
• Hedelmien ja vihaneksen kuivamiseen
• Pullojen säilytyspaikka (voi piilottaa oluen tai viinapulloja)
• Tyhjien patteripurkki - jonka voit laittaa käyttämättömiä pattereita purkkiin ja voi viedä tyhjät patterit "Patterikierretykseen"
• Värikynien säilytyspurkki
• Maustepurkki
• Koiran/Kissanmuron säilytyspurkki
• Sählypallojen säilytyspurkki
• Hattu
• Kynäpurkki
• Rahasäästöpurkki
• Kynttilämuoti
• jne...

Purkin kansista voisi tehdä:

• Verhon
• Pöytälampun valaiseman varjostimen
• jne....

Mitä mieltä olette ja voi keksiä?=)

Lyhyitä automatkoja täytyy välttää.

Yritä erityisesti välttää lyhyitä automatkoja, sillä polttoainetta kuluu ja hiilidioksidia kehittyy suhteettoman suuria määriä moottorin ollessa kylmä. Tutkimukset osoittavat, että joka toinen automatka kaupungissa on alle kolme kilometriä - tällaisen matkan voi helposti pyöräillä tai kävellä, mikä on myös paljon terveellisempää kuin autossa istuminen!

Liikenne tuottaa ilmakehään lukuisia sekä ympäristölle että terveydelle haitallisia päästöjä. Terveyden kannalta haitallisimpia ovat hiukkaset, typenoksidit, hiilivedyt ja otsoni. Ne aiheuttavat hengityselinoireita ja -sairauksia. Päästöille herkimpiä ovat astmaatikot, lapset ja vanhukset. Liikenteen terveyshaittoihin kuuluu myös melu, joka alentaa viihtyisyyttä, häiritsee lepoa ja vaikeuttaa keskittymistä. Metsät ja maaperä kärsivät typen- ja rikin oksidien aiheuttamista happamista sateista. Paitsi ilma ja kasvillisuus, myös vesistöt saavat osansa liikenteen päästöistä. Teiden suolaaminen pilaa yhä paikoin pohjavesiä. Liikenteen maailmanlaajuisia ympäristöhaittoja on, että polttoaineista vapautuu hiilidioksidia, joka voimistaa maapallon kasvihuoneilmiötä. Liikenne aiheuttaa jatkuvasti myös loukkaantumisia ja kuolemia, joiden aiheuttamia menetyksiä ei voi mitata rahassa. Maamme energiankulutuksesta liikenteen osuus on 22 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 24 prosenttia.

Kaupunkien kasvaessa ruuhkatkin kasvavat. Liikkuminen paikasta toiseen vie yhä kauemmin, ja päästöt ja melu lisääntyvät. Liikenteen ongelmia ei voida poistaa rakentamalla uusia teitä tai kehittämällä pakokaasujen puhdistustekniikkaa. Tarvitaan muutoksia yksittäisten liikkujien valinnoissa. Jokaisella on siten mahdollisuus parantaa ympäristönsä viihtyisyyttä ja ilman laatua vähentämällä yksityisautoiluaan ja suosimalla sen sijaan joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä. Työnantajalta voi pyytää joukkoliikennelippua tai polkupyörää työsuhde-etuna.

Yksityisautoilussa päästöt ja energiankulutus henkilöä kohti ovat moninkertaiset verrattuna joukkoliikenteeseen. Lisäksi yksityisautoilu vie huomattavasti enemmän tilaa. Kaupunkiliikenteessä yksityisautoissa matkustaa keskimäärin 1,2 henkilöä, kun yhdessä bussissa matkustaa noin 20 henkilöä. Tämä vastaa yli 16 henkilöautoa. Niiden tarvitsema tila on noin kymmenkertainen verrattuna yhden bussin viemään tilaan. Julkisten kulkuneuvojen käyttäjällä on myös huomattavasti pienempi riski joutua onnettomuuteen kuin henkilöautoilijalla.

Suomalainen käyttää työmatkoihinsa keskimäärin 40 minuuttia päivässä. Usein työmatka tehdään autolla, jolloin aika menee "hukkaan". Autoa ajaessa ei saa liikuntaa kuten kävellessä tai pyöräillessä, eikä ratin takana voi lueskella tai torkkua kuten bussin tai junan penkillä. Ruuhkassa ajamisen jälkeen olo on usein vain ärtynyt.

Monet suomalaiset kärsivät ylipainosta ja liian vähäisen liikunnan aiheuttamista sairauksista. Kannattaa miettiä, voisiko työmatkan tehdä kokonaan pyörällä tai kävellen, tai yhdistää nämä kävelemällä tai pyöräilemällä lähimmälle pysäkille. Siten arkiliikenne muuttuu hyötyliikunnaksi. Kun kävelystä ja pyöräilystä tulee osa päivittäisiä rutiineja, yleiskunto kohenee ja tarve erilliselle kuntoliikunnalle vähenee. Äärimmäinen esimerkki ajattelemattomasta yksityisautoilusta on autoilu kuntosalille tai muuhun liikuntaharrastuspaikkaan, vaikka matka ei olisi liian pitkä pyöräiltäväksi. Jos tarkoituksena on liikkua, kannattaa myös kaikkein helpoimmin hyödynnettävät liikuntamahdollisuudet huomioida.

Pyöräily on alle 5 kilometrin taajamamatkoilla usein jopa nopein tapa liikkua. Lisäksi pyöräily on halpaa: jos 4 kilometrin päivittäinen automatka korvataan polkupyörällä, säästö on vuodessa 2000 mk. Aamu- ja iltaruuhkat vähenisivät tehokkaasti, jos yhä useampi autoilija siirtyisi pyöräilemään tai kävelemään ja yhdistämään näitä joukkoliikenteeseen. Samalla pienenisivät liikenteen aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaitat.

MUISTILISTA LIIKENTEESEEN

·         Käytä joukkoliikennettä - vähennät omalta osaltasi liikenteen päästöjä

·         Ota tavaksi kävellä tai pyöräillä lyhyet matkat - saat liikuntaa

·         Kulje kimppakyydillä ja harkitse auton yhteiskäyttöä

·         Käytä puhelinta ja internetiä asioiden hoitamiseen

·         Tee mahdollisuuksien mukaan etätöitä silloin tällöin

·         Jos hankit auton, valitse vähän kuluttava malli

·         Muuta ajotottumuksesi taloudellisiksi

Lähde: Luonnonsuojeluliitto ja Euroopan komissio

Ruoka

Luomu-tuotteissa on tuoreita raaka-aineita jossa on noin 100%.

• luonnon säilyttäminen puhtaana ja elinvoimaisena
• keinotekoisten lannotteiden ja torjunta-aineiden välttäminen
• kotieläinten mahdollisuus lajinomaiseen käyttäytymiseen
• energian säästäminen ja uusiutuvan energian suosiminen

Kassi julisteesta tai tapetista

Kaikki kauniit julisteet tai lehtikuvat voit taitella kasseiksi ja pusseiksi.

Aseta juliste pöydälle kuvapuoli päällepäin siten, että julisteen pidemmät sivut ovat vaakasuoraan. Ensin taitellaan kassin sivutaitokset ja sitten kassin suu ja pohja.

Taita juliste niin, että kuvapuolta jää näkyviin noin 2 cm. Paina toiseen reunaan taitos.

1. Taita nyt näkyviin jäänyt kuvapuoli julisteen nurjanpuolen päälle. Tästä tulee saumanvara.

2. Taita taittamatonta reunaa noin 4 cm niin, että kuvapuoli tulee näkyviin.

3. Taita alimmaisena olevaa julisteen reunaa saman verran noin 4 cm, mutta päinvastaiseen suuntaan. Anna saumanvaran olla taittuneena.

4. Aukaise juliste ja käännä julisteen kuvapuoli päällepäin. Taita juliste kuvan mukaan. Siis aseta taitetut reunat saumanvaran verran päällekkäin.

5. Aseta taitetut reunat päällekkäin. Näin määräät toisen sivun taitoksen paikan, paina taitos paikalleen.

6. Aukaise juliste nurjapuoli päällepäin. Taita kassiin suuksi noin 5 cm:n käänne ja pohjaksi noin 7 cm. Kassin kapeat sivut ovat noin 8 cm. Eli pohjataitoksen täytyy olla vähän pienempi. Taita kassin pohjaan vielä apukolmiot piirroksen mukaan. Kolmiot tulevat kassin isojen sivujen ”jatkoksi”.

7. Liimaa kassin pitkä sivu saumanvarat päällekkäin. Liimaa kassin yläreunan taitettuun osaan tukipahvi kantohihnojen osalle ja taita reuna varovasti kassin sisään.

8. Taittele pohja siten, että taitat kassin pienemmät sivut ensin ja sitten suuremmat sivut. Aikaisemmin taitetut apukolmiot auttavat taitosten asettumisessa paikoilleen. Liimaa pohjakolmiot. Pudota kassin pohjan kokoinen tukipohja kassin pohjalle.

9. Tee rei'ittäjällä kassin suuhun reiät hihnoja varten. Pujota narut tai nauhat hihnoiksi.

Käytä kestokassia ostoksilla käydessä.

Kuva: jeesbox.com -sivulta

Ostoksilla käydessäsi käytä kestokassia, niin et tarvitse kertakäyttökassia mukaasi jokaisesta kaupasta. Jäte ei tuota ainoastaan hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä ilmakehään, vaan se voi myös saastuttaa ilmaa, pohjavettä ja maaperää. Lähde: Euroopan Komissio

HUOMIO! Älä käytä tai osta muovikassia kassalla, niin säästyy rahaa ostaksesta.

Sammuta

Yksittäisen laitteen sammuttaminen saattaa vaikuttaa merkityksettömältä, mutta jos jokainen tekisi sen joka päivä, vaikutus olisi huomattava. Tutustu näihin vinkkeihin ja tee energiansäästöstä jokapäiväistä rutiinia.

Kävele

Käveleminen ei ole hyväksi vain sinulle vaan myös ympäristölle. Kun kuitenkin tarvitsemme kulkuvälineitä, kannattaa miettiä, miten välttää hiilidioksioksidipäästöjä.

Säädä

Pienilä teoilla voit vaikuttaa maailmanlaajuisiin ponnistuksiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi - ja säästää samalla sähkölaskussasi. Se on helppoa näiden vinkkien avulla.

Kierretä!

Yhä useammat Euroopan hallitukset tukevat kierrätystä, joten se on tulossa yhä vaivattomammaksi. Opi uusia tapoja kierrättää jätteesi ja valita tuotteita sekä pakkauksia, jotka eivät kuormita ympäristöä.

Ekoteko

Kierrytysmateriaalista voi tehdä ihan itse vaikka sisutukseksi tai koruksi. Mielikuvitusta voi käyttää missä vaan!

• Kassi julisteesta tai tapetista
• Mitä pringles-purkista voisi tehdä?
• Tee oma tunnista tekon
• Miten voit säästää vettä?

Tervetuloa!

Oikein tervetuloa tänne Ehkäise ilmastomuutos- blogille, täältä voit käydä lukemassa ilmastonmuutoksesta ja sen aiheuttamisesta. Ekotekossa tehdään jotain vanhoista ja heitetyistä tavaroista jotain sisustuksia niin jonka voi tehdä itse.

Ilmastonmuutos on kova aihe myös koko maailmassa ja valtioissa mutta yksikin ihminen ei kykene ehkäisemään ilmastonmuutosta vaan kaikki yhdessä.